On käsittämätöntä, että Venäjä
jatkaa aggressioitaan ja väkivallan käyttöä itsenäistä valtiota
vastaan, vaikka sen nomenklatuura – Putin ja sen lakeijat – on jo
täysin menettänyt kasvonsa. Asiaan kuuluu, että Venäjän johto
syyttää ja varoittaa muita maita puuttumasta Venäjän sisäisiin
asioihin, mutta pidättää itselleen oikeuden puuttua muiden
valtioiden sisäisiin asioihin. Sekään ei Putinille riitä: pitää
vielä anastaa kansanvaltaa ja rauhaa rakastavan naapurimaan alueita
ja ryhtyä konkreettisiin toimiin hänen vihollisena (!) pitämänsä
Ukrainan itsenäisyyden horjuttamiseksi – jopa sen tuhoamiseksi.
Tämän Putin tekee varustamalla Ukrainan ”separatistit” raskailla aseilla ja
kouluttamalla heidät niitä myös käyttämään.
On äärettömän surullista – ja vaarallista – että kansan valitsema (!) johtaja ei ymmärrä tekojensa motiiveja eikä syystä myöskään niiden seurauksia. Olivat ne sitten millaiset tahansa. Jos ne ovat Venäjän kannalta ikäviä, niistä syytetään muita. Jos ne ovat sen kannalta juonittelulla "hyviksi" manipuloituja, niin... kuinka helppoa onkaan nomenklatuuran massiivisella propagandalla saada kansa tukemaan johtajansa neuvostoajoilta perimiä, vastustajien nöyryyttämiseen tai jopa tuhoamiseen soveltamia metodeja! Tällaiset opit ohjenuoranaan 2000-luvun Neuvos... sorry, Venäjä, näyttää siis jatkavan taivallustaan kohti tulevaisuuttaan näkemättä, että rauhaa rakastava ja ihmisoikeuksia kunnioittava kansainvälinen yhteisö elää aivan toisenlaista maailmaa. Olisi kohtuullista odottaa, että Venäjä ryhtyy kunnioittamaan allekirjoittamiaan kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia. Uskon, että näin se vihdoin tekee, edellyttäen että Venäjä – kaikella ystävyydellä ja diplomatialla – vihdoin saadaan peräytymään valitsemaltaan vaaralliselta tieltä, noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Nyt Venäjä on ajautumassa aivan toiseen suuntaan: tielle joka vahingoittaa yhä enemmän ei vain sen johtajia, vaan maan liike-elämän ja talouden heikkenemisen sekä valtiojohdon kansainvälisen maineen romahduksen johdosta myös sen kansaa.
On äärettömän surullista – ja vaarallista – että kansan valitsema (!) johtaja ei ymmärrä tekojensa motiiveja eikä syystä myöskään niiden seurauksia. Olivat ne sitten millaiset tahansa. Jos ne ovat Venäjän kannalta ikäviä, niistä syytetään muita. Jos ne ovat sen kannalta juonittelulla "hyviksi" manipuloituja, niin... kuinka helppoa onkaan nomenklatuuran massiivisella propagandalla saada kansa tukemaan johtajansa neuvostoajoilta perimiä, vastustajien nöyryyttämiseen tai jopa tuhoamiseen soveltamia metodeja! Tällaiset opit ohjenuoranaan 2000-luvun Neuvos... sorry, Venäjä, näyttää siis jatkavan taivallustaan kohti tulevaisuuttaan näkemättä, että rauhaa rakastava ja ihmisoikeuksia kunnioittava kansainvälinen yhteisö elää aivan toisenlaista maailmaa. Olisi kohtuullista odottaa, että Venäjä ryhtyy kunnioittamaan allekirjoittamiaan kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia. Uskon, että näin se vihdoin tekee, edellyttäen että Venäjä – kaikella ystävyydellä ja diplomatialla – vihdoin saadaan peräytymään valitsemaltaan vaaralliselta tieltä, noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Nyt Venäjä on ajautumassa aivan toiseen suuntaan: tielle joka vahingoittaa yhä enemmän ei vain sen johtajia, vaan maan liike-elämän ja talouden heikkenemisen sekä valtiojohdon kansainvälisen maineen romahduksen johdosta myös sen kansaa.
