TORIPARKKI - TURUN HYVÄKSIKÖ?

(Julkaistu Turkulainen-lehdessä 18.5.2013)

Weijo Lindroos kysyy Turun Sanomien jutussaan 12.5. ”Toriparkki – Turun hyväksi” toriparkkiin viitaten: ”Mikä mer­kil­li­nen ideo­lo­gia saa ihmiset vas­tus­ta­maan hyvää hanketta?” Kirjoittaja paljastaa reilusti oman ideologiansa: sen, että Turun keskustaa pitää kehittää tarpeettoman uuden maanalaisen parkkihallin (monien lähihallien ollessa jatkuvasti lähes tyhjillään), saastuttavan ja meluisan autoilun sekä muutaman suurehkon torinvieriyrityksen taloudellisten intressien ehdoilla.

 

Tuo toriparkkia valtaenemmistönä vastustavien kaupunkilaisten”merkillinen” ideologia kulkee nimellä hyvä kaupunkisuunnittelu. Siinä otetaan huomioon Turun kaupungin, sen asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita monipuolisesti hyödyttävän palvelu-, kulttuuri- ja elämystarjonnan sekä tori- ja käsityöperinteen keskeinen tehtävä: Turun suuren teollisuuden, matkailun, moniulotteisesti tulevaisuuteen kurkottava kehittäminen. Vain tällaisesta premissistä keskusta ja sen lähialue kehittyvät monipuolisen toiminnalliseksi, eläväksi ja viihtyisäksi tilaksi, jonka keskeisiä vetovoimatekijöitä löytyy esim. seuraavista tavoitteista.

Rakennetaan korkeatasoisella arkkitehtuurilla konventionaalisista torikokonaisuuksista erottuva ainutlaatuinen torikeidas ja ihailua herättävät myyntikojut, esiintymistilat ja muut rakennelmat. Keskustan ”must see” -kohteen vetonauloiksi suunnitellaan erilaiset värien, valojen, veistosten ja muiden taideteosten aisteja säväyttävät luomukset; puu-, kasvi- ja kukkaistutukset sekä erilaiset kulttuuri- ja muut tapahtumat, kuten ulkomailta saakka matkailijoita houkuttavat värikkäät talvitori- ja joulumarkkinatapahtumat.

Puutori ja muut keskustorin lähituntumassa olevat ”vapaat” tilat (kuten trottuaarit) nivelletään ydinkeskeskustaan arkkitehtoonisesti, taiteellisesti, esteettisesti jne. kaupunkiyhteisön ja matkailijoiden yhteiseksi elämys-, viihtymis- ja viipymätilaksi, jonka reunoille saapuva ja sisäinen liikenne järjestetään kestävän kehityksen periaatteilla tuon yhteisen tilan toiminnallisuuden ja keskustan kokonaissuunnittelun funktiona.

Toriparkin rakentaminen merkitsisi sellaisen kaupunkisuunnittelun jatkumista, jossa kaikki keskustan uudet osaset asemakaavoitetaan kukin erikseen toriparkkiin ja sen ”ilmeeseen” sidottuina. Se tapahtuisi siis samalla demokratiavajeella, jolla koko keskustan ”kokonaisvaltaista” suunnittelua on ajettu toriparkki edellä kuin käärmettä pyssyyn jo ties kuinka monta vuosikymmentä. Lindroosin ideologia estää siis myös jatkossa luomasta kaupunkimme tärkeimmälle alueelle kauan kaivattua uutta ilmettä ja mielekästä kokonaisuutta, jollaisen täytyy olla tavoitteemme, jotta näkisimme yhden kukan asemesta mahdollisimman monen kauniin kukan kukkivan maineikkaan kaupunkimme näyteikkunassa. Tällainen kukinta olisi erinomaisen hyvä asia erityisesti Turun tärkeän matkailuelinkeinon tulevaisuudelle kaupungin huomattavan suurena teollisuuden alana ja työllistäjänä.

Jouko Hemmi

Turku

~ ~ ~

(Ks. täältä Lisää taistelusta toriparkkia vastaan)