"Koko
kulutuskulttuurimme on rakennettu auton varaan, vaikka
bensiini-moottorin hyötysuhde on vain noin 25 prosenttia”, toteavat
Aaro Kiuru ja Saara Ilvessalo (TS 26.3.). Näin he asettuvat
tukemaan kaupunginvaltuuston Turun seudun joukkoliikenne 2020
–selvityksestä tekemää päätöstä (14.12.2009, § 278), jonka
mukaan ”Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan
pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset
edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus
toteutuksesta on sovittu.”
Turkulaisen
pääkirjoituksessa (15.-16.3) Tomi Kangasniemi ilmaisee huolensa
keskustan
kivijalkakauppojen häviämisestä: ”Kehitys on surullinen, sillä
kaupungin keskustojen elävyys on pitkälti kiinni pienistä
erikoisliikkeistä.” Syyksi hän mainitsee mm. sen, että kaupan
keskittyminen naapurikuntiin ja kaupunginrajoille ei olisikaan hyvä
asia.
Tomi
on aivan oikeassa siinä, miten keskustan elävyys vaikuttaa näihin
kauppoihin. Menestyäkseen molemmat tekijät tarvitsevat toisiaan.
Mutta se lukko, joka on ollut esteenä keskustan kehittämiselle,
tulee ensin avata, jotta Tomin viittaama keskustan
elävöittämisprosessi saadaan käyntiin. Se ei lähde siitä
oletuksesta, että erikoisliikkeet tulisivat takaisin keskustaan, jos
ei ole pohjaa jolle rakentaa. Puuttuu yleiskaava, jonka ”päälle”
keskustan elävöittämissuunnitelmat laaditaan. Vain näin syntyy
se hyvä kehä, joka jatkuu, kun keskustaan palaavat pienet hyvän
henkilökohtaisen palvelun liikkeet erikois-, lahja- ja
käsityötuotteineen jne. omalta osaltaan vetävät väkeä lisää
keskustaan. Kaupat eivät tule takaisin kaupunkikehityksen
stagnaatiotilan jatkuessa!
Ratikoiden
palauttamishanketta tukee maailmalla vahvistuva raitiotie-liikenteen
asema kestävän kehityksen arvojen toteuttajana. Hankkeen
hyötypuolta korostavat myös hupenevat öljyvarannot ja
fossiilisten polttoaineiden jatkuva kallistuminen. Ratikkaliikenne
on esim. Norjan Bergenissä osoittautunut juuri näistä
lähtökohdista hyvin onnistuneeksi ratkaisuksi vähentäessään
parin viime vuoden aikana selvästi kallistuvan yksityisautoilun
määriä.
Näin
tapahtuu myös Turussa, kun kapasiteetiltaan tarkoituksen mukainen
kalusto ja reitistö toteutetaan em. hyvien tavoitteiden ja
kestävien arvojen kanssa yhteensopivina. Shoppaajat alkavat
enenevässä määrin palata keskustaan – asioimaan myös keskustan
elävöittämissuunnitelmien toteu-tumisen johdosta jälleensyntyneissä
kivijalkaliikkeissä. Autojen melun, saasteiden ja ruuhkien enää
häiritsemättä he viihtyvät nyt keskustassa pitempäänkin
nauttiakseen kaupunkikeitaaksi ja vetovoimaiseksi
matkailu-nähtävyydeksi rakennetun ydinkeskustan visuaalisesta,
sisällöllisestä ja yhteisöllisestä
ilmeestä, jota
ei muualta löydy.
Kaupunkimme
kehityksen hyvän kehän matkailumarkkinointiin saadaan lisä- potkua,
kun siihen voi-daan perustellusti kytkeä myös Raisio ja Naantali,
joiden matkailupalvelutarjontaan niin kotimaiset kuin ulkomaiset
vieraamme mieluusti taittavat tutustumismatkansa pikaratikoiden
mukavasta ja rentout-tavasta tunnelmasta nauttien. Argumentti, minkä
vuoksi myös Raisio ja Naantali saattaisivat helposti osallistua
raitsikkaliikenteen perustamiskustannuksiin.
