(Julkaistu Kalevassa 25.2.2016)
Suurtyöttömyyden
ja
sen aiheuttamien
vakavien yhteiskunnallisten ongelmien ylläpito puhuu karua kieltään
edustuksellisen demokratian tilasta. Demokratiavajeesta kertoo
erityisen selvästi välinpitämättömyys työttömien, pieneläkkeen
saajien ja omaishoitajien aseman korjaamisesta sekä vanhusten huono
kohtelu. Vaje näkyy myös pätkätyöläisten, itsensä
työllistäjien, 0-sopimuksella työskentelevien, freelancereiden ja
maamme talouden selkärangan muodostavien pienyrittäjien heikossa
asemassa. Heitä ei näy kokopäivätyösuhteisten
hyvinvoinnista huolehtivassa, maamme mahtavimmassa EK:ta, ay-liikettä
ja valtiota edustavassa kolmikantainstituutiossa. Demokratian
kannalta on hyvin huolestuttavaa, että puolustuskyvyttömimpien
ihmisten etuja ei näytä ajavan edes eduskunta.
Kuntien
valtionosuuksien rajut leikkaukset juontavat uusliberalistisesta
politiikasta, josta eniten kärsivät heikoimmassa asemassa olevat
ihmiset. Siitä ovat lainsäätäjät saaneet hyvän syyn
peruspalvelujen
yksityistämiselle. Niin hyvän, että kansakunnan hyvinvoinnin
tärkein alue on saatu ryvetettyä globaalien korporaatioiden
temmellyskentäksi. Kunnista on tehty pelinappuloita. Peruspalvelut
on esineellistetty hyödykkeiksi, joiden arvo on sitä parempi mitä
enemmän yritykset pystyvät yhteiskunnan osallisuudesta
syrjäytettyjen ihmisten kustannuksella palveluista voittoja
repimään.
Yhteiskunnan
toinen sektori, missä kansan ääntä ei kuunnella, on
energiapolitiikka. Kansanedustajat ovat ilmaisseet valmiutensa
siihen, että Suomeen pitää rakentaa pahasti keskeneräistä
Olkiluoto III:a epäluotettavammalla tekniikalla varustettu
lisäydinvoimala Pyhäjoelle. Näin päättäjät tahtovat pysyä
etäällä – ja kauan – uusiutuvan energian vahvaa voittokulkua
indikoivasta kehityksestä. Olli Rehn kirjoitti blogissaan syksyllä
2014: ”Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö voisi olla uusi
teollisuuspolitiikan pohjakosketus Suomessa [ja että]
Suomesta
uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimalahankkeiden ulkomuseo.”
EU-komissaari Rehnin mm. Financial Times -lehdessä siteerattu
kirjoitus osoittautui pian halvaksi valuutaksi. Vain muutaman
kuukauden kuluttua Rehn energiaministerin virkaan astuttuaan oli
välittömästi valmis sitomaan Suomen energiatalouden alati
epäkurantimmaksi ja kalliimmaksi muuttuvaan, vaaralliseen
ydinvoimaan vuosikymmeniksi – ja ydinjätteeseen tuhansiksi
vuosiksi eteenpäin.
Arvostettu
historian tutkija, emeritusprofessori Jorma Kalela kertoo, mistä
maamme demokratiavajeessa on kysymys: ”Puolueet ovat vain
nimellisesti (jos edes näinkään) kansalaisten kannalta
vaikuttamisen väyliä. Maan hallitusten ensisijainen tehtävä on
hoitaa yhteyttä kansallisen ja globaalin talouden välillä.
Talouskasvun ja sen vaatiman kansainvälisen kilpailukyvyn
turvaaminen on myös pyrkimys, jonka kaikki
puolueet
ovat hyväksyneet kaiken
poliitiikan
peruslähtökohdaksi
ja viitekehykseksi.” Ei ihme, että edustuksellisesta
demokratiasta nauttii vain osa kansaamme.