(Artikkeli löytyy myös Turkulainen-lehden sivulta 8 otsikolla "Keskusta nopeasti kuntoon - vastine Rosenlöfille", täällä:)
Sosiaalineuvos
Jarmo Rosenlöf (Turkulainen 24.-25.5.) vaatii keskustan nopeaa
kuntoon saattamista ja päätösten pikaista toteuttamista, koska
keskustan kehittäminen on jo nyt pahasti myöhässä. Pelkona on
tyhjien liikehuoneistöjen määrän voimakas kasvu. Tiedämme, että
kivijalka- ja muita kauppoja pyörittävien yrittäjien liiketoiminta
ja menestys on kaupunkimme elävänä pysymisen ehto!
Ydinkeskustan
saavutettavuus – kuten Rosenlöf ehdottaa – vain kaupunkilaisten
ydinkeskustaan takaisin palvelujen piiriin saattamisen kannalta ei
kuitenkaan ole riittävä argumentti keskustan kokonaisvaltaiselle
kehittämiselle. Ei myöskään se, että keskitytään vain
joustavien liikennejärjestelyjen tekemiseen. Pelkästään näistä
lähtökohdista tapahtuva keskustan kehittäminen ei tuo takaisin
niitä kaupunkilaisia, jotka megalomaanisen kaavoitustoiminnan
johdosta kaupungin laitamille syntyneisiin super-, hyper- ja muihin
mammuttimarketeihin pitkissä autoletkoissa päivittäin ostoksille
huristelevat.
Erityisesti
ei auta se, että keskustan kehittämättä jättämisestä
syytellään tavallisten kaupunkilaisten ”valituskierrettä”,
kuten Rosenlöf tekee. Hän tietää, että valitukset ovat vain oire
ja niillä vastustetaan valtapuolueiden näkemystä keskustan
kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Patogeeni löytyy aivan
muualta; sieltä missä vuosikymmenien ajan on Rosenlöfinkin tuella
johdettu keskustan ”kokonaisvaltaista” kehittämistä toriparkin
rakentamiseen ehdollistetuilla, mutta ei-lainvoimaisilla
osa-asemakaavoilla.
Esimerkiksi
Meidän Turku ry painottaa keskustan kokonaisvaltaista kehittämistä
siten, että kauppatorista/ydinkeskustasta tehdään ympärivuotinen
viipymis- ja viihtymiskohde. Leimallista siinä ovat
arkkitehtonisesti ja visuaalisesti näyttävät uudet rakenteet,
taideteokset, suihkulähteet, puu- ja kukkaistutukset, valot
(valoteokset), kulttuuri- ja muut tapahtumat sekä pienyrittäjyyteen
perustuvan käsityöläis- ja kahvilakulttuurin ja torikaupan
vaaliminen. Syntyy
kaupungille näyteikkuna,
jossa keskustan uusi, raikas visuaalinen ilme monipuolisen
sisältötarjonnan keralla on uusi markkinointivaltti matkailusta
merkittävästi hyötyvälle kaupungillemme. On selvää, että niin
paikkakuntalaiset kuin erityisesti matkailijat – läheltä ja
kaukaa – matkustavat entistä runsaslukuisammin näkemään ja
kokemaan kaupunkimme uuden tutustumiskohteen, torikeitaan, jollaista
ei ole helppo löytää muualta!
Ydinkeskustan
eli torialueen kävijämäärien syystä kasvaessa sinne ei tule
ryhtyä ohjaamaan lisää meluisia, saastuttavia ja katuja
ruuhkauttavia henkilöautoja ja busseja – viemään pohja em.
premisseistä toteutettavalta suunnittelulta. Henkilöautot ohjataan
täyttämään Louhi ja muut ympäristössä olevat tyhjät
parkkihallit. Keskustoria ruuhkauttavat ja saastuttavat bussit
korvataan suuremmat kävijämäärät kerrallaan kuljettavilla
ratikoilla. Hiljaisuutensa, luontoystävällisyytensä ja
matkustusnautittavuutensa vuoksi ne vain lisäävät keskustan
kansainvälisyyden ja yhteisöllisyyden ilmapiiristä iloitsevien
ihmisten viihtymistä ja viipymistä shoppailun, viihdeohjelmien,
kahvittelun ja muiden mukavien tunnelmahetkien parissa.
Jouko
Hemmi
Turku
