(Julkaistu Turkulainen-lehdessä 6.6.2012)
Turun Kauppatorin ehostaminen näyttää lehtitietojen perusteella jatkuvan kaupungin päättävissä elimissä. Toriparkkia puoltavat kannanotot painottavat sinällään hyviä asioita, kuten keskustan viihtyvyyden lisäämistä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Minna Arven mukaan (Turkulainen 12.5.) Turun keskusta tarvitsee lisää pysäköintitilaa eikä hän voi ymmärtää, miksi toriparkkia vastustetaan Turussa niin voimallisesti. Hän vertaa tilannetta Tampereeseen, jonka keskustaan rakennetaan maanalainen 950-paikkainen Hämpin pysäköintikeskus.
Turun Kauppatorin ehostaminen näyttää lehtitietojen perusteella jatkuvan kaupungin päättävissä elimissä. Toriparkkia puoltavat kannanotot painottavat sinällään hyviä asioita, kuten keskustan viihtyvyyden lisäämistä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Minna Arven mukaan (Turkulainen 12.5.) Turun keskusta tarvitsee lisää pysäköintitilaa eikä hän voi ymmärtää, miksi toriparkkia vastustetaan Turussa niin voimallisesti. Hän vertaa tilannetta Tampereeseen, jonka keskustaan rakennetaan maanalainen 950-paikkainen Hämpin pysäköintikeskus.
Esko
Heinosen (TS 24.5.) mukaan taas olisi suurta tyhmyyttä jättää
toriparkki rakentamatta. Verorahoilla jo tehtyjen ja tehtävien
toimenpiteitten lisäksi yksityisen 70–80 miljoonan euron
käyttäminen koko keskustan kehittämiseen olisi hänen mielestään
”todella hyvä piriste keskustan kehittämiseen ja alueen
kuihtumisen estämiseksi”. Jos kaivattaisiin nykyistä enemmän
keskustan ulkopuolelta tulevia shoppailijoita, jotka –
hypoteettisesti – eivät jaksaisi kävellä mahdollisesti
tavallista raskaampien kantamustensa kanssa Arven mainitsemaa 200
metriä kauemmas torilta, niin silloinkaan jostain syystä nyt lähes
tyhjillään eli tuottamattomana lojuvaa Louhi-hallia ei käytettäisi.
Onko
muita perusteluja sille, että keskusta tarvitsee lisää
pysäköintipaikkoja? Esimerkiksi sellainen, että turkulaisia
tulisi enemmän keskustaan asioimaan sen ulkopuolelta?
Mutta
kun eivät taida tulla, koska heidät on vallitsevalla kauppojen
keskittämisvimmalla pakotettu asioimaan keskustan ulkopuolisissa
megapuodeissa, joissa superparkkitilaa riittää oman kaupungin ja
naapurikylienkin ihmisten tarpeisiin. Olen tarkoituksella seurannut
usean päivän ajan Turun Kauppatorin ympäristön kaduilla
tapahtuvaa pysäköintiä ja havainnut, että siellä on vielä
reilusti vapaata tilaa kaivattujen lisäturkulaisten tulla keskustaan
ostoksille.
Tampereen
maanalaisen Hämpin pysäköintihallin rakentaminen, josta Arve hakee
esimerkkiä, ei ole rinnastettavissa Turun toriparkkihankkeeseen,
koska Hämpin päällä ei ole toria eikä se sijaitse
ydinkeskustassa. Nimenkerääjien ja muidenkin vastustajien mielestä
toriparkki – irrallisena kauppatorin ja sen lähiympäristön
ilmeen, imagon ja sisältöjen kehittämisestä – ei palvele
kaupungin keskustan kehittämisen kokonaissuunnittelua: ei lyhyellä
eikä pitkällä jänteellä.
Euroopan
kulttuuripääkaupunkina menestystä ja mainetta niittäneen Turun
imagolle ja arvovallalle ei sovi, että näin merkittävässä,
kaikkia kaupunkilaisia koskevassa ydinkeskustan kehittämisessä
toimittaisiin kapea-alaisesti ja lyhytnäköisesti vain kaupallisten
intressien hyväksi fokusoimalla kehittämistoimet toriparkkiin.
Keskustan pitkän tähtäimen kehittämisen lähtökohtana tulee olla
näkökulma, joka ottaa huomioon laajasti kaupunkilaisten tarpeet ja
toiveet. Toriparkkiin varatut mittavat henkiset ja taloudelliset
resurssit voidaan ohjata ydinkeskustan kokonaisvaltaiseen
kehittämissuunnitelman laatimiseen ja sen toteutukseen. Kaupungin
keskustasta saadaan silloin erilaisten vapaa-ajan toimintojen,
aktiviteettien ja tapahtumien houkuttava elämys-, virkistys- ja
ostoskohde.
Kun
edellä mainitut kriteerit täyttyvät, siis oikeutettuna
lähtökohtana ydinkeskustan kokonaisvaltaiselle suunnittelulle,
niiden edellyttäminä myös torille ja torilta pois johtavan
liikenteen järjestelyt voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Ei
kuitenkaan niin, että mahdollisesti kasvava moottoriliikenne
ohjattaisiin ruuhkautumaan kadulla olevan rampin kautta torin alle.
Sen sijaan liikenteen ruuhkat, ilmansaasteet ja melu vähentyvät
vielä nykyisestäkin ohjaamalla liikenne torin vierustalta raiteita
pitkin lähellä olevien parkkihallien viereen tai tuntumaan.
Näiden
näkökohtien valossa olisi suotavaa, että nyt ylivoimaisena
vähemmistönä toriparkkia puolustavat kuuntelisivat sen
vastustajia. Näin kenties voitaisiin välttyä uusilta vaatimuksilta
järjestää kalliiksi tuleva kansanäänestys. Sen sijaan saataisiin
vähintään kaksi kilpailevaa kauppatorin/ydinkeskustan kehittämissuunnitelmaa,
joita nyt ei jostain syystä ole ollut näytillä.