TURUN JA KUOPION TORIPARKKEJA EI VOI VERRATA

(Julkaistu Turkulainen-lehdessä 3.7.2013)

Turkulaisen pääkirjoituksessa ”Turun ydin kuntoon savolaisten opeilla” (12.6.2013) toimittaja Teemu Nurmi ei ota kantaa muutamiin tärkeisiin asioihin, jotka selkeästi erottavat Turun ja Kuopion toriparkit toisistaan. Kuopion parkki oli helppo rakentaa, koska se on rakennettu turvalliseen maaperään. Nurmi ei nosta esiin niitä suuria riskejä, joita Toriparkki Oy:n Turun torin maaperästä teettämät ”tutkimukset” sen turvallisuudesta eivät syystä ole osoittaneet.

Kuopiossa piti ”jotain tehdä, jotta keskustan vetovoima pärjää 10 km:n päähän valmistuneen Ikean ympärille tehdyn kauppakeskittymän kanssa”. Nurmi haluaa nirhaista Turun laidoille kaavoitettujen menestyvien markettien liikevaihtoa ohjaamalla sieltä suuri osa henkilöautoliikennettä keskustassa lisää melua, saasteita ja ruuhkia synnyttävään toriparkkiin. Ei kuitenkaan torin lähituntuman useisiin parkkihalleihin, jotka huonosti opastettuina ovat päivittäin melkein tyhjinä. Pääkirjoituksen mukaan nämä lähes mitään tuottamattomat hallit on jatkossakin syytä pitää hyödyttöminä.

Yhdyn Nurmen vaatimukseen siitä, että Turun kauppatori ja keskusta pitää rakentaa viihtyisämmäksi – ja nopeasti. Kaikki hidastelu sen osalta tuottaa niin taloudellisia kuin imagollisia menetyksiä kaupungillemme. Mutta minulle jäi epäselväksi se, mitä hän tarkoittaa sillä, että ”Kauppatori näyttää (…) autiomaalta, jossa lämminhenkinen terassi osoittautuu jatkossakin kangastukseksi, jos Turussa ei todellakaan aiota palastella keskustan kehittämisestä pienemmiksi osiksi”.

On selvää, että keskustan kovasti kaivatun uuden ilmeen osia ei toteuteta yhdellä kertaa. Mutta mitkä ovat nuo pääkirjoituksessa mainitut palastelun pienemmät osat? Kaupunginhallinnon ja Toriparkki Oy:n osakkaiden yhteistyön tuloksena ydinkeskustan ”kehittämiseksi” laaditusta toriparkkiasemakaavasta niitä ei löydy. Tokkopa kaupungin keskusvirastoston pöytälaatikostakaan, sillä sieltä ne olisivat kuntien tiedottamisvastuusta annetun lain mukaan tulleet julkisuuteen jo 30 vuotta sitten. Saman lain voimalla kaupunki tiedottaa kansalaisilleen aktiivisesti ratikkahankkeen eri valmisteluvaiheista!

Toriparkin vastustajat ovat väsymättä ja perustellusti tuoneet esille sen, että ydinkeskustan suunnittelun tulee lähteä kaupunkilaisten yhteisistä toiveista ja intresseistä. Kaupunginhallinnon tulee siis ydinkeskustan kehittämisen osalta harrastaa samaa kaupunkilaisten aktiivista kuulemista kuin heille varmaankin yhtä tärkeän ratikkahankkeen prosessoinnissa. Keskustan kehittämisen viitattu vaiheistaminen on tarkoituksenmukaista kokonaissuunnittelua, joka ottaa kaupunkilaisten mielipiteet riittävästi huomioon. Vain näistä premisseistä kulttuuri- ja elämysmatkailu, kestävä kehitys, kevyt- ja joukkoliikenne (myös ratikkaliikenne), arkkitehtuuri ja visualisointi (ydinkeskustan/torin ilme) jne. sekä torikaupan toimintaedellytysten parantaminen saavat ansaitsemansa paikan ja arvostuksen tulevaisuuteen tähtäävässä hyvässä kaupunkisuunnittelussa – ja keskustan kehittämissuunnitelmassa. Toriparkin rakentamiseen ehdollistettu asemakaava ja sen ei-julkiset ”johdannaispalastelut” ovat kaupunkilaisten tahdon ja kaupungin kokonaisedun vastaisia.