10/04/2021

 

mojoreads LiteraturMagazin 11.11.2020

Redakteurin Yvonne Franke im Gespräch mit Politikwissenschaftlerin Prof. Dr. Barbara Prainsack

Toimittaja Yvonne Franke keskustelussa politologi, prof. dr. Barbara Prainsackin kanssa.

Translation into Finnish by Jouko Hemmi, Turku – Finland

https://literaturmagazin.mojoreads.de/2020/11/11/bedingungsloses-grundeinkommen-interview/?fbclid=IwAR36boC4nLXOgtoWdV0RC4-GkpYU0LPONDy8zqviXXb7Rj5y9h6nXjAtqOw

Bedingungsloses Grundeinkommen Barbara Prainsack-2

Vakuuttavin argumentti perustulon puolesta on ihmisarvo

Itävaltalainen politiikan tutkija, prof., dr. Barbara Prainsack löysi kirjassaan “Vom Wert des Menschen” (”Ihmisen arvosta”) tavan tutkia ennakkoluulottomasti, toistaiseksi erityisen tärkeäksi osoittautunutta kiistan aihetta vastikkeettomasta perustulosta. Hän ei kirjoita kiistakirjoitusta puolesta tai vastaan, vaan tarkastelee yksityiskohtaisesti argumentaatio-linjojen taustoja molemmin puolin.Yvonne Franke puhui hänen kanssaan epäilyistä ja toiveista, joita perustulon idea itsessään kantaa.

YF: Lähestyessänne perustulon teemaa piirrätte kirjassanne ensi alkuun laajan kaaren Platoniin ja Aristotelesiin saakka. Miksi?

BP: Koska uskon, että vakuuttavin argumentti vastikkeettoman perustulon puolesta on ihmisarvo - ilmaisuna siitä, että jokaisella ihmisellä on arvo riippumatta siitä, kuinka nuori tai vanha hän on, tai onko hän ansiotyössä vai ei. Mitä katse (ideoiden) historiaan tässä osoittaa, on se, että menneisyydessä oli hyvin erilaisia ​​näkemyksiä kysymyksestä kuin tänään, onko työ jotain hyvää vai ei ja missä yhteydessä on tekemisissä "ihmisarvon" kanssa.

YF: Onko vastikkeettomuus täällä ylipäätään mahdollinen? Siis esimerkiksi, onko sillä väliä kuinka kauan jonkun pääasuinpaikka on kyseisessä osavaltiossa?

BP: Vastikkeettomuus tarkoittaa, että kun olet ensin täyttänyt muodolliset kriteerit, et voi enää menettää maksua, koska olet tekemässä jotain tai olet tekemättä. Vastikkeetonta perustuloa ei esimerkiksi saa sitoa siihen, että sitä käytetään vain tiettyihin asioihin, kuten elintarvikkeisiin. Ja se ei saa riippua siitä, oletko valmis työskentelemään vai et. Sitä se vastikkeettomus tarkoittaa. Tästä riippumatta kysymys on siitä, kuuluuko joku ensisijaisesti

perustulonsaajien ryhmään. Useimmat vastikkeettoman perustulon mallit huomioivat tässä, että ihmisten on ensin täytynyt elää tietyn ajan (esimerkiksi vuoden ajan) jossain osa-valtiossa, ennen kuin he ovat oikeutettuja etuuksiin. Muutamat mallit haluavat maksaa perustulon ylipäätään vain maamme kansalaisille - mutta se olisi ongelmallista sekä eettisesti että EU:n lainsäädännön mukaan.

YF: Mitä koronakriisi tarkoittaa keskustelulle vastikkeettoman perustulon teemasta?

BP: Ei ole sattuma, että aiheesta on nyt tulossa niin akuutti monissa maissa. Espanjassa, mutta myös Saksassa ja muissa maissa joillakin ihmisillä ei ole enää tarpeeksi syötävää.

YF: Uskotteko, että perustulo hellittäisi maassamme kuumennutta ilmapiiriä?

BP: Jos olisi vastikkeeton perustulo, kenenkään ei tarvitsisi elää äärimmäisessä köyhyydessä, eikä ihmisten tarvitsisi ensin viikkotolokulla kiduttaa itseään hakulomakkeilla ja sen jälkeen uudelleen niin kauan odottaa kuullakseen, autetaanko heitä ja kuinka kauan. Nöyryytys ja epävarmuus vähenisivät. Se poistaisi monilta ihmisiltä stressin ja vaikuttaisi myönteisesti myös heidän henkiseen ja fyysiseen terveyteensä.

YF: Voidaanko sanoa, että taloudellisista huolista kärsivät ihmiset kannattavat enemmän vastikkeetonta perustuloa? Vai onko siellä myös epäluuloa?

BP: Emme tiedä varmasti. Mutta voin varmasti sanoa, ettei ole ainakaan tietoja tämän todistamiseksi. Päinvastoin: Wienin yliopistossa toteutimme edustavan mielipidekyselyn Itävallassa asuvien yli 14-vuotiaiden keskuudessa kahtena ajankohtana – huhti- ja elokuussa 2020 – ja kysyimme heidän mielipidettä vastikkeettomasta perustulosta. Ensinnäkin perustulon hyväksyminen nousi seitsemän prosenttiyksikköä näiden kolmen ja puolen kuukauden aikana, mikä liittyy oletettavasti koronakriisiin. Toiseksi havaitsimme, että "uusien" kannattajien joukosta – siis niiden, jotka huhtikuussa olivat [perustuloa] vastaan ​​ja nyt sitä kannattavat – löytyvät enimmäkseen ne, jotka ovat taloudellisesti hyvin toimeentulevia. Vaikka katsot tietoja muista maista ja mantereilta, syntyy käsitys, että kysymys siitä, kannattaako joku vastikkeetonta perustuloa vai ei, riippuu ensisijaisesti ihmiskuvasta, eikä sitä motivoi oman hyödyn maksimointi.

YF: Mikä, paitsi epäselvä rahoituskelpoisuus, puhuu sitä vastaan?

BP: Mielestäni rahoituskelpoisuus ei puhu sitä vastaan; jos haluamme, voimme vastikkeettoman perustulon kustantaa. Eräs ongelma, jota ei ole vielä ratkaistu, on sitävastoin [perustulon] käyttöönoton ongelma. Ei olisi viisasta siirtää tämän päivän ja huomisen ihmisille 1200 euroa kuukaudessa ja jättää kaikki muu ennalleen. Vastikkeettoman perustulon käyttöönotto tulisi sitoa verouudistukseen, ja se olisi myös pantava täytäntöön vaiheittain, jotta olisi aikaa arvioida, miten perustulo vaikuttaa elämän ja talouden eri aloihin. Toinen ratkaisematon ongelma on sukupuolten tasa-arvo. Jos me – kuten monet meistä tekevät – sanomme, että vastikkeeton perustulo on myös tunnustus palkattomasta työstä, jota monet ihmiset jo tekevät, silloin on olemassa vaara, että palkatonta hoitotyötä tekeville sanotaan: no nythän sinä saat rahaa, nyt voit jäädä kotiin tekemään kotitöitä ja huolehtimaan heikkokuntoisista omaisista. Jos jälkimmäinen on vapaa valinta, se on aivan ok, mutta niinhän ei usein ole asian laita.

YF: Voisiko perustulo houkutella työnantajia pitämään palkat alhaisina?

BP: Kyllä ja ei. "Kyllä", koska se tietysti poistaa paineen myös pieniltä yrityksiltä; sillä pomo itsekin saa perustulonsa joka kuukausi. Ja kaikki hänen työntekijänsä saavat sen. Siinä saattaisi jo käydä niin, että aikoina, jolloin kysyntää on vähän – kuten nyt koronakriisissä –

työtunteja vähennetään, koska sillä ei silloin vaaranneta ihmisten toimeentuloa. Ja "ei", koska vastikkeeton perustulo saattaisi juuri matalapalkka-sektorin paineen alaiseksi. Yksi-toikkoisia, likaisia, nöyryyttäviä tai vaarallisia ja huonosti palkattuja työpaikkoja ei enää olisi. Silloin tulisi ihmisille maksaa enemmän palkkaa, jotta epämiellyttävä työ tulisi jatkossakin tehdyksi.

YF: Mitä voi joku ottaa luettavaksi kirjastanne, jos hän ei ole koskaan käsitellyt aihetta? Ja miksi juuri nyt?

BP: Vaikka kriisin alusta on yhä uudelleen kuultu, että virus "ei diskriminoi" ja vaikuttaa kaikkiin, niin se vaikuttaa ihmisiin hyvin epätasa-arvoisesti. Sillä välin kaikkien mantereiden tutkimuksista saatu näyttö on musertava: taloudellinen ja sosiaalinen kuilu kasvaa. Nyt ei ole kyse vain kriisin pahimpien ja vakavimpien seurausten lieventämisestä, vaan myös kurssin muuttamisesta, jotta meitä yhteiskuntana – ja etenkin niitä, joilla on vaikeaa ilman kriisiäkin – suojellaan paremmin. Siihen kuuluvat köyhyyden torjunta ja kestävän talous-järjestelmän luominen. Tästä on muuten kyse myös kirjassani: sen viimeisessä luvussa kuvailen, mitä tarvitaan sellaisen yhteiskunnan luomiseksi, joka tekee hyvää niin ihmisille kuin planeetalle – ja millaisen roolin siinä voi vastikkeeton perustulo ottaa.

Näiden "isojen kysymysten" ohella – ihmisarvosta yhteiskunnassamme ja hyvästä elämästä digitaalisella aikakaudella – kirja käsittelee myös käytännön asioita, kuten sitä, miten vastikkeeton perustulo voitaisiin rahoittaa.

~ ~ ~ ~

Barbara Prainsack: "Ihmisen arvosta"

(short review of the book)

Rahaa ilman työsuoritusta? Niin yksinkertaista? Ja kenen pitäisi siitä maksaa? Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, kun puhutaan vastikkeettomasta perustulosta – kysymyksiä, jotka koronakriisin seurausten johdosta ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin. Barbara Prainsack antaa vihdoin vastauksia. Ja tämä lukuunottamatta ideologioita, mutta asianomaisten näkökulmasta: tirolilainen ravintoloitsijan, joka tuskin löytää ammattitaitoisia työntekijöitä. IT-yrittäjän, joka on vakuuttunut siitä, että "kaikki laiskottelisivat" kansalaisten rahoilla. Tai nuoren korkeakoulututkinnon suorittaneen vanhempien näkökulmasta, jotka ovat uteliaita tietämään, löytyykö heidän tyttärelleen enemmän kuin palkattomia harjoitteluja.

Prainsack, kansainvälisesti maineikas teknologiapolitiikan asiantuntija, selittää keskeiset termit ymmärrettävällä tavalla, paljastaa vääriä argumentteja ja valaisee, miten muutos voi onnistua Itävallassa, Saksassa ja Euroopassa. Ohjaukseksi huomisen sosiaalijärjestelmälle, joka keskittyy yhteen kysymykseen: Kuinka paljon arvoa ihmisellä on vielä digitalisoinnin ja syvällisten muutosten aikana? Vastaus koskee meitä kaikkia.

~ ~ ~ ~

Kääntäjän lisäys:

Muistathan käydä antamassa tärkeän äänesi EU:n perustulokansalaisaloitteelle. Täällä voit tehdä sen kätevästi vielä 25.3.2022 saakka: https://europa.eu/citizens-initiative/initiatives/details/2020/000003_fi