torstai 15. maaliskuuta 2018

VASTIKKEETON PERUSTULO vs. OSALLISTUMISTULO

(Puheeni Pikkuparlamentissa Helsingissä keskiviikkona 14.3.2018)

Arvoisat Kansanedustajat, perustulon kannattajat ja vastustajat sekä siitä kiinnostuneet!

Professori Olli Kankaalle, joka auttoi hallituksen pyynnöstä perustulokokeilun suunnittelussa, ei annettu mahdollisuutta saada kasaan hyvän validiteetin kannalta useista kohderyhmistä koostuvaa testattavien joukkoa. Ilmeisesti hallituksen ja ay-liikkeen johtajien yhteisellä päätöksellä haluttiin tarkoitushakuisesti näin vaatimaton kokeilu, jotta laajapohjaisen kokeilun paremmat tulokset eivät häiritsisi työmarkkinaosapuolten rauhaa.

Puutteistaan huolimatta perustulokokeilu on saanut aikaan hyvin myönteistä huomiota, jopa uusia perustulokokeiluja eri puolilla maailmaa. Tässä vain pari esimerkkiä. Kanadan Ontario-provinssissa on käynnistymässä vastikkeettoman perustulon kokeilu, jossa 4000 kansalaiselle annettavalla tuhannen dollarin summalla testataan perustulon vaikutuksia heidän terveyteensä, hyvinvointiinsa, ansioihinsa ja tuottavuuteensa.

Keniassa on juuri aloitettu historian laajin vastikkeettoman perustulon kokeilu, jossa hyväntekijä GiveDirectly antaa 6000 ihmiselle vastikkeettoman perustulon 12 seuraavalle vuodelle! https://futurism.com/largest-basic-income-experiment-history-launched-kenya/https://futurism.com/largest-basic-income-experiment-history-launched-kenya/ 

Skotlannissa viritellään parhaillaan useamman perustulokokeilun järjestämistä. Rahoituskin on järjestetty. 
http://basicincome.org/news/2017/09/scottish-universal-basic-income-experiments/ 

Perustuloa vastustavat väittävät, että perustulo on mahdoton rahoittaa. Se tulisi veronmaksajille liian kalliiksi. Ei tarvitse muuta kuin perustulon verran purkaa ihmisiä raskaasti nöyryyttävä ja byrokratiaansa kasvattava hirmuisen kallis sosiaaliturvajärjestelmä sekä vapauttaa ylläpitäjiensä resurssit heidän koulutustaan vastaavaan sosiaalityöhön (esim. etsivään sosiaalityöhön): auttamaan heitä, jotka ovat todellisen sosiaaliavun tarpeessa. Valtion ja kuntien sosiaalitoimen budjettien suorastaan inhimillistä kärsimystä tuottavat suuret rahat vapautuvat perustulon rahoitukseen. Ihmisten yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäyttämisen johdosta kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pienenisivät perustulon luoman hyvinvoinnin ja turvallisuuden myötä radikaalisti. Perustulo lievittäisi esimerkiksi nuorten lapsiperheiden elämänhallinnan vaikeuksia ja vähentäisi mielenterveysongelmia sekä ajautumista päihteiden väärinkäyttöön ja pikkurikollisuuteen. Rahoituksen osalta merkittävä asia on myös se, että vaikka perustulo jaetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille kansalaisille, se palautuu valtion kassaan verotuksen kautta niiltä, jotka eivät korkeampien tulojensa vuoksi tarvitse perustuloa.

Väitteet perustulon rahoituskelvottomuudesta heittää romukoppaan myös eräs mielen-kiintoinen tapaus Yhdysvalloista. Arvostettu amerikkalainen Roosevelt-instituutti on tehnyt tutkimuksen vastikkeettomasta perustulosta. Sen tarkastelussa oli ”kolme erillistä ehdotusta: kuukausittainen 1000 dollarin (noin 840 €) perustulo jokaiselle aikuiselle, 500 dollarin kuukausittainen ’peruspalkka’ jokaiselle aikuiselle ja ’lapsilisä’ 250 dollaria kuukaudessa jokaiselle lapselle. Tutkijat päättelivät, että mitä suurempi summa on, sitä merkittävämpi on myönteinen taloudellinen vaikutus. He ennustivat, että 1000 dollarin perustulo kasvattaisi taloutta 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden aikana, minkä jälkeen sen vaikutus vähenisi. Tämä johtaisi maan bruttokansantuotteen kasvun 2,448 miljardiin dollariin.” 
https://futurism.com/experts-universal-basic-income-boost-us-economy-staggering-2-5-trillion/

Puheet vastikkeettoman perustulon rahoituskelvottomuudesta kertovat ihmisistä, jotka eivät ole vaivautuneet tutustumaan perustulon sisältöihin eivätkä siitä jo tehtyjen kansainvälisten kokeilujen ja tutkimusten tuloksiin. Pelon peijakas lieneekin todellinen motiivi vastustaa nykyajan työolosuhteisiin parhaiten sopivan, aitoa yhteiskunnallista rakennemuutosta edistävän perustulon toteuttamista.

On varsin outoa, että hallitus on asettanut työryhmän selvittämään mahdollisuuksia ns. osallistavan sosiaaliturvan eli osallistumistulokokeilun järjestämiseksi. Työryhmän raportista voidaan lukea, että osallistumistulossa on hyvin vähän uutta nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään verrattuna. Ihmiset luokitellaan hyviin ja pahiksiin sen mukaan, ovatko he halukkaita tekemään työtä vaiko eivät. Mitä on osallistumistoiminta, johon osallistuminen on ehtona osallistumistulon saamiselle, siitä päättää tämän ”sosiaaliturvan” saajan kontrolloijat sosiaalitoimistossa. Työtä ei saa tehdä osallistumistulolla, koska se vääristäisi yrittäjien keskinäistä kilpailua! Pitää tehdä vain  kontrolloijien kanssa yhdessä sovittua osallistumistoimintaa. Mikä sen sitten erottaa työstä, jotta ei menettäisi osallistumistuloa, sitä ei ole määritelty raportissa. Vastikkeeton perustulo sen sijaan ei vääristä kilpailuasetelmaa, koska myös kaikki työtä tarjoavat sen saavat. Tämä on työn kysynnän ja tarjonnan kannalta hyvin tärkeä pointti; erityisesti pien- ja mikroyrittäjille, yhteensä kaikkiaan noin 260 000 yritykselle, jotka muodostavat vahvan osan taloutemme selkärangasta.

Suora lainaus raportista: ”Henkilöiden edellytettäisiin kuitenkin pysyvän edelleen työttöminä työnhakijoina. Jos passiivitason osallistumistuloa saava henkilö kieltäytyy työtarjouksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, hän saa karenssin työttömyysturvan tapaan.” Satoja tuhansia ihmisiä raskaasti nöyryyttävä, ja suorastaan ihmisoikeuksia loukkaava kontrollointi ja kyykyttäminen jatkuisi.

Vastikkeeton perustulo on aivan toista maata. Se turvaa kaikissa olosuhteissa ihmisen vapauden, integriteetin ja inhimillisesti riittävän perusturvan, jolloin myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaiset ihmisoikeudet toteutuvat laajasti – Suomen syrjivien, perustuslaista (!) johdettujen työ- ja sosiaalilakien enää estämättä. Ihmisarvo ei voi eikä saa olla riippuvainen siitä, tekeekö ihminen työtä vai ei.

Vastikkeettoman perustulon suuri ansio on siinä, että ihminen voi itse valita, miten hän voi parhaiten palvella muita ihmisiä. Tällaiseen arvomaailmaan ja ihmisarvon kunnioitukseen pohjautuen perustulo kannustaa "työttömiä" ja muita  nykyistä sosiaaliturvattomuutta  huomattavasti paremmin hakemaan juuri sellaista työtä, joka em. syistä parhaiten toteuttaa ihmisten kokemuksen, kykyjen ja osaamisen hyödyntämisen koko yhteiskunnan hyväksi.

Arvostetun, yhteiskunnallisesti merkittävän Erich Fromm -palkinnon saaneen rikkaan saksalaisyrittäjän Götz Wernerin tavoin: ”Vastikkeeton perustulo ei ole korvaus työstä tai työn palkka; sen tehtävä on ainoastaan mahdollistaa työn tekeminen.”

Jotta puutteellisellakin sisällöllä järjestetyn perustulokokeilun ansiosta maailmalla kasvanut maineemme yhteiskunnallisena uudistajana ei tärveltyisi hallituksen kokeilulle asettamien työllistämis- ym. tavoitteiden toteutumatta jäämisen vuoksi, hallituksen tulisi pikaisesti tehdä päätös kokeilun jatkamisesta. Silloin sen tulisi sisällöltään ja tavoitteiltaan olla kattavasti relevantti, jotta kokeilun dynaamiset vaikutukset voidaan saada laajasti koskemaan koko kansaa.