RAITSIKAT VAI NIVELBUSSIT TURUN JOUKKOLIIKENNETTÄ KEHITTÄMÄÄN?

(Julkaistu 28.2.2018 Turkulainen-lehdessä)

Joukkoliikennettä kehitettäessä ratikat hoitavat liikenteen sekä kestävän kehityksen että taloudellisen kannattavuuden kannalta tarkoituksenmukaisemmin. Esimerkiksi ratikan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi ja kustannukset/matkustaja pienemmät kuin busseilla. Jotta liikenne busseilla vastaisi kestävän kehityksen normeja, niiden moottorien tulee (tulevaisuudessa) olla hybridejä eli ne käyttävät energiakombinaationa esim. biopolttoainetta ja sähköä.

Liikenne väestömäärältään pieniin kaupunginosiin ja lähiöihin samoin kuin syöttö- ja poikittaisliikenne ratikkareiteille on tarkoituksenmukaista hoitaa busseilla.

Naantaliin ja Kaarinaan ratikkaliikennettä suunniteltaessa ja projektiin osallistuvien kuntien sitoutuessa kustannuksiin valtiokin tulisi paremmin mukaan rahoitukseen. On hyvin todennäköistä, että tällaisesta premissistä julkista liikennettä järkiperäisesti kehitettäessä myös EU saattaisi antaa taloudellista tukea hankkeelle.

Edellä esitetyt perustelut ovat valideja ratikoiden hyväksi super- eli nivelbusseihin nähden erityisesti silloin, kun kyseessä on ydinkeskustan ja asumistiheydeltään suurimpien kaupunginosien sekä sataman, ydinkeskustan ja lentokentän välisen joukkoliikenteen kehittäminen.

Puhuttaessa kaupunkimme suurta teollisuutta ylläpitävien matkailijoiden palvelemisesta ja heidän viihtymisestään, ratikkakyydin tarjoama parempi matkustusmukavuus jättää heille miellyttävän muistijäljen Turun korkeatasoisesta joukkoliikenteestä. Kuten suuressa maailmassa tapahtuu, elämysmatkailijat saattavat tulla meillekin ratikoita bongaamaan. Ne vain pitää suunnitella ihailua herättäviksi matkailunähtävyyksiksi.

Mitä lähemmäs ydinkeskustaa tullaan, sitä enemmän bussiliikenne – bussimäärän kasvaessa – tuottaa kaupungin uudeksi matkailukeitaaksi ja näyteikkunaksi aiotulle keskustorin alueelle ikävää ruuhkautumista ja melua sekä ahtauden ja epäviihtyvyyden kokemusta. Eikä tilannetta helpota se, että bussien ja henkilöautojen kumipyöristä irtoavan, terveydelle hyvin haitallisen mikromuovin määrä hengitysilmassa kasvaisi vielä nykyistä suuremmaksi.  

Jouko Hemmi 

Turku