perjantai 30. maaliskuuta 2012

TAAS FINNAIR – MITÄHÄN SEURAAVAKSI?

On hyvä, että esim. Finnairin johtajien itselleen maksamiin hulppeisiin lisäbonuksiin on puututtu ja yhtiön hallitus saatu remontoitua. Mutta se tuskin riittää. Sillä tänään kansa on saanut kuulla Finnairin johdon uusista kähminnöistä. Ja mitä vielä tämän jälkeen on tulossa? 


Kaikki Finnairin, Fortumin ja muiden suuryhtiöiden johtajien superpalkkojen ja niiden päälle maksettujen hulppeiden bonusten ja muiden palkkioiden maksamisen on annettu tapahtua itse asiassa jo parikymmentä vuotta. Päättäjien hyväksymä käytäntö osuu yksiin juuri sen historiallisen ajankohdan kanssa, jolloin maahamme 90-luvun alussa iski suurlama. Siitä selviytymiseksi valittujen sosiaalietuuksien rajujen leikkausten vanavedessä – tai niiden toteutuksen premissiksi – haettiin USA:sta uudet mallit, jotka sittemmin, esim. korkean työttömyyden tason ylläpitämiseksi, toimivat yhteiskuntamme tämän päivän kehittämisoppina. Sanomatta on selvää, että kaikki tietävät, mikä tämän kehitysopin nimi on.


Omaksutulle uudelle poliittiselle kulttuurille on ollut leimallista – ja on edelleen – se, että kansalaisten mielestä kaikkein törkeimpiinkin, kansaa syvästi loukkaaviin kähmintöihin puuttuminen on ollut vain oireiden hoitamista. Mihinkään pysyviin ratkaisuihin vakavien ongelmien syiden poistamiseksi ei ole ryhdytty. Ja miksi ei ole? Eli mikä on se perimmäinen syy, miksi tämä laajasti yritysmaailmaan – ja poliittiseen kulttuuriin – pesiytynyt moraalittomuus on edelleen mahdollista?


Mikä on tämän taudin patogeeni? Viitteitä taudin aiheuttajasta antavat eri puolilla maailmaa käynnissä olevat laajat mielenosoitukset, esim. vaikkapa USA:n Wallstreet- ja We are the 1% -liikkeet sekä Euroopan monien kansojen protestiliikkeet ”systeemiä” ja omaksuttua turbo- eli tuhokapitalistista politiikkaa vastaan. Suomessakin tällaiset protestiliikkeet ovat täysin mahdollisia, jollei poliittinen kulttuurimme muutu.


Vastaus edellä esittämääni kysymykseen on yksinkertainen. Maamme mahtavimmat vallankäyttäjät eli parlamentaarikot ovat luovuttaneet valtansa pois omista käsistään. Eihän tämä hurlumhei olisi muuten lainkaan mahdollista! Ja minne he ovat valtansa luovuttaneet? Edellä kuvasin poliittisen kulttuurimme vääristymiä – sitä kuuluisaa jäävuoren huippua – vain pinnalta raapaisten, mutta se tarjoaa jo aavistuksen pätevästä vastauksesta. Arvostettu sveitsiläinen sosiologi ja mm. YK: n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean jäsen Jean Ziegler antaa kirjassaan ”Das Imperium der Schande” (Häpeän imperiumi) oikean vastauksen: ”kansalliset parlamentit ovat luovuttaneet valtansa suuryrityksille”. Suosittelen kaikille päättäjille tämän kirjan lukemista!


Luopumalla itsemääräämisoikeudestaan ja vallastaan parlamentit ovat siten antaneet ja antavat oikeutuksen erilaisille kansanliikkeille vastustaa voimakkaillakin protesteillaan talouden globaalia diktatuuria ja suuryritysten rajat ylittävää (mieli-)valtaa. Mutta eipä se juuri lohduta Suomen kansaa, jos oma pesä on hoitamaton.